Onko se niin että jos suhde ei toimi niin se ei toimi vaikka mitä tekisi?
Entä jos suhde ei toimi niin saako sen toimivaksi?
Entä jos toisina päivinä haluaa saada suhteen toimivaksi ja toisina päivinä vain odottaa että josko se toinen lopettaisi suhteen?
Arvaako sitä itse lopettaa suhteen?
Entä jos siitä suhteesta tulisikin jotain "hiljaa hyvä tulee jos tulee"-periaatteella?
Mitä jos odottaa suhteelta liikaa?
Miten voi suhteessa olla niin että kun on kivaa niin on tosi kivaa ja kun ei ole kivaa niin ei ole kivaa ollenkaan?
Minkä vitun takia tämän elämän täytyy olla näin perkeleen vaikeaa???
Ja lopussa seisoo kiitos.
V*ttu.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti